Esiintymisjännitys on
maailmanlaajuisesti suurimpia pelkoja/ jännityksiä.
Syntyessämme meillä on kuitenkin vain
se 2 pelkoa, kovat äänet ja putoaminen. Kaikki muut pelot on opittu
sen jälkeen. Yhtä nopeasti kuin pelon voi oppia, siitä voi oppia poiskin! Aivomme eivät harrasta hidasta oppimista.
Usein esiintymisjännitys tuntuu ihan
fyysisesti, itse ainakin muistan vatsassa polttelleen ja sormien
kihelmöineen. Pelko on esiintymisestä on kuitenkin vain mielessä,
mutta se vaikuttaa kehoon.
Juttelin ystäväni kanssa jota
esiintyminen jännittää pelkästään ajatuksena ja lamaammuttaa
tilanteena, ääni vapisee, posket punottaa ja yö unet menee
helposti useampaa yötä ennen esitystä.
Varmaan 99% esiintymisjännityksistä
johtuu lopulta yksinjäämisen ja erillisyyden pelosta.
Ystäväni kertoi että häntä
jännittää se ”tyypillisin”, eli se että mokaa ja epäonnistuu.
Aiemmin olisin ehkä sanonut ”
Hienoa! Mitä sun päässä tapahtuu- jotta pystyt jännittämään?”
Olisin ehkä alkanut kartoittamaan
kaverini tuntemuksia, kehossa, ajatuksia sekä sisäistä
keskustelua, muuttanut mielikuvia ja niin edelleen. NLPn työkalut
ovat tehokkaita kyllä helpottamaan mitä tahansa jännitystä,mutta
tällä kertaa tein jotain toisin.
Kysyin sen sijaan ” Mikä siinä
olisi pahinta jos epäonnistut?”
Pienen mietinnän ja häkellyksen
jälkeen hän vastasi ”Häpeä”. Päätin jatkaa vielä
kaivinkoneen vakaasti alkanutta toimintaani niinmpä jatkoin kaivelua
ja kysyin ”Entä häpeässä pahinta?”
Hetken kiemurtelun jälkeen hän
vastasi ” Se että häpäisen lähimpänikin ja perheeni” .
Sen jälkeen pahinta olisi se, että
jäisi totaalisen yksin ja tuntisi ettei kuuluisi mihinkään.
Mieti miten huikea mielemme on! Se
alkaa yhdistämään erillisyyden pelkoa vaikkapa esiintymiseen ,
kaupassa käyntiin tai suojatien ylittämiseen :)
Kun ns. päästiin ydin uskomukseen
jännityksen takana, se tuntui alkavan haihtua kuin itsestään. Sen
jälkeen oli mielenkiintoista lähteä tutkimaan
esiintymisjännityksen aiempaa ” reseptiä”, sitä mitä
henkilön päässä tapahtui silloin kun hän jännitti – ja mm.
häneltä kumottiin ankkurien avulla vanhoja mielleyhtymiä ja
muistoja esiintymisestä.
Tämäkin henkilö oli jo
tiedostamattaan visualisoinut epäonnistumisen satoja kertoja
päässään, ja koitti lukea yleisön ajatuksia jo etukäteen. Se ei
kannata, eihän kukaan meistä osaa ajatuksia lukea ;) Mutta Entä
sitten jos joku ei pidä siitä mitä kerrot? Ei siihen kuole. Hyvä
opettaja/ kouluttaja ei mieti miten pönkittää omaa itsetuntoaan ja
miten paljon hänestä pidetään – vaan sitä että itse asia
menee perille ja tarkoituksen mukaisesti.
Minulla oli pitkään pieni jännitys
ennen jokaista esiintymistä, tosin määrittelin sen mielessäni
positiivisesti ” Jes, tämä kertoo vaan siitä että tämä on
mulle tärkeetä saada tehdä tätä!”
Myöhemmin tajusin, että jännitin
hieman myös samaa ” Entä jos joku ei pidä minusta tai
valmennuksesta?”
Tosi asia on , että Miksi kenenkään
pitäisi pitää minusta? Jos haluaisin miellyttää kaikkia, voisin
tehdä pitkän ja kivisen uran kynnysmattona ja miettiä sitten
kuolin vuoteella että ”olipa ainakin hieno miellyttää kaikkia
muita!” ;) Ei suinkaan.
Tottakai minussakin on hyväksynnän
kaipuuni ja tarpeeni kokea olevani tärkeä, mutta en enää pelaa ne
motiivina.
Tiedän että minulla on kouluttajana
paljon kehityttävää ja opittavaa, kenelläpä ei. Aiemmin mietin
paljonkin miten voin kehittyä, olla parempi saada ihmiset samalla
viihtymään ja oppimaan.
Nyt mietin enemmänkin ” Parempi
verrattuna mihin?” Omaan mielikuvaani siitä, millaista
esiintymisen pitäisi olla? Vertasin itseäni aiemmin paljon mieheeni
ja muihin esiintyjiin. Irroittelen mielikuviani siitä millainen
minun ” muka tulisi olla”, se blokkaa sitä mitä on, enkä
myöskään lähde enää luomaan identiteettiä siitä millainen
minun mielestäni pitäisi olla kouluttajana.
Tottakai toivon, että koulutukset
menevät hyvin mutta uskon oppivani parhaiten vertaamatta yhtään
mihinkään, edes mielikuviini.
Egon mielestä asiat voivat olla aina
joko paremmin tai huonommin, enemmän jotain tai vähemmän jotain.
Asiat kun on lopulta niin kuin ne on.
Kuinka joku niin yksinkertainen asia,
voikaan joskus olla blondillekkin hankala kokea ja ymmärtää :)
Amsterdam hiljenee hetkeksi. Ollaan itse koulutus reissulla NLPn kehittäjien parissa. Mielenkiinnolla odotan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti